Ydinaseiden leviämistä on säädelty ydinsulkusopimuksella, joka solmittiin vuonna 1968. Suomelle lankesi johtava asema ydinmateriaalien valvonnan käytäntöjen toimeenpanossa. Suomi allekirjoitti ensimmäisenä maana valvontasopimuksen. Vuonna 2017 YK:ssa hyväksyttiin ydinaseet kieltävä sopimus. Se saavutti sopimuksen voimaan astumiseen vaadittavat 50 ratifiointia 24.10.2020 ja astui voimaan 22.1.2021. Useiden kansalaisjärjestöjen mielestä myös Suomen on liityttävä ydinasekieltosopimukseen ja edistettävä aktiivisesti aseistariisuntaa. 

Tässä yhteydessä kannattaa muistaa kun ydinsulkusopimus asetetaan vastakkain ydinaseet kieltävän sopimuksen kanssa  -  ikään kuin se veisi pohjaa pois  ydinsulkusopimukselta: ydinsulkusopimuksessa on kolme asiakokonaisuutta eli ns pilaria, johon allekirjoittajamaa on sitoutunut: ydinaseiden leviämisen estäminen, YDINASERIISUNNAN edistäminen ja ydinenergian rauhanomainen käyttö. Mihin muuhun ydinaseet kieltävä sopimus tähtää kuin ydinsulkusopimuksen ydinaseriisuntaan? Tätä on hyvä kysyä ulkoministeriön suurlähettiläs Jarmo Viinaselta joka on ollut julkisuudessa ehkä näkyvimmin torppaamassa Suomen liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen (myös Ruotsi ja Norja vetäytyivät sen valmistelusta). Kysyin ChatGPT keinoälyohjelmalta... 

Suurlähettiläs Jarmo Viinanen on ydinaseita kieltävää sopimusta vastaan... Miksi?

ja se vastasi näin:

Koska en ole ajantasalla viimeaikaisista tapahtumista, en voi kommentoida tarkasti Suurlähettiläs Jarmo Viinasen kantaa ydinaseita kieltävään sopimukseen. Kuitenkin yleisesti ottaen, ydinaseita kieltävän sopimuksen vastustajat ovat huolissaan siitä, että sopimus voisi heikentää maanpuolustusta ja turvallisuutta, koska se voi rajoittaa tai jopa kieltää ydinaseiden käytön puolustustarkoituksessa. He myös saattavat katsoa, että ydinaseiden olemassaolo ja uhkaaminen niiden käytöstä voi toimia pelotteena ja näin ehkäistä konflikteja. Toisaalta, ydinaseiden käytön riski on valtavan suuri, ja ydinaseiden leviäminen muille maille voisi johtaa vaarallisiin tilanteisiin, joten sopimusta kannattavat uskovat, että ydinaseiden kieltäminen olisi askel kohti turvallisempaa maailmaa.


Meidän on kysyttävä itseltämme: Kun puhumme ydinaseista, miksi me annamme vähemmistölle oikeuden tai mahdollisuuden asettaa koko globaalin väestön olemassaolo vaakalaudalle? Miksi esimerkiksi suurlähettiläs Jarmo Viinasen mielipide saisi painaa enemmän vaakakupissa kuin enemmistön asiantuntijoista? Siksipä päätin vielä jatkaa keskustelua ChatGTP kanssa... 

Kuka voisi muuttaa suurlähettiläs Jarmo Viinasen mielipiteen edellämainitussa asiassa?



Suurlähettiläs Jarmo Viinanen on itsenäinen ajattelija ja hänen mielipiteensä ovat hänen omiaan, joten kukaan ulkopuolinen ei voi suoraan muuttaa hänen mielipidettään ydinaseita kieltävän sopimuksen suhteen. Kuitenkin, jos hänelle esitettäisiin vakuuttavia argumentteja ja näyttöä, jotka voisivat vaikuttaa hänen näkemykseensä, hänen mielipiteensä voisi mahdollisesti muuttua. Tärkeää olisi myös, että hänelle annettaisiin mahdollisuus keskustella ja pohtia eri näkökulmia. Lopullisen päätöksen tekee kuitenkin aina henkilö itse, sillä mielipide perustuu yksilön omiin arvoihin ja kokemuksiin.


Älykäs vastaus, mutta ehkä hieman pinnallinen. Kuka on suurlähettiläs Jarmo Viinasen esimies? Ja onhan työkavereilla ja hänen viiteryhmillään myös iso vaikutus hänen mielipiteen muodostuksessa



Jarmo Viinanen työskentelee tosiaan ulkoministeriön asevalvontayksikössä. Saisitko selville hänen lähimmän esimiehensä nimen ja tehtävänimikkeen?



Pahoittelen, mutta minun on mahdotonta tarkistaa Suurlähettiläs Jarmo Viinasen lähimmän esimiehen nimeä ja tehtävänimikettä, koska minulla ei ole pääsyä ajantasaisiin virallisiin tietoihin. Suomen ulkoministeriön verkkosivuilta löytyy yhteystietoja, joista voi tarvittaessa tiedustella tarkempia tietoja.


Pyydän anteeksi, että vastaukseni oli liian pinnallinen. Suurlähettiläs Jarmo Viinasen esimies riippuu hänen nykyisestä tehtävästään. Jos hän on esimerkiksi Suomen ulkoministeriön palveluksessa, hänen esimiehensä voisi olla ulkoministeri tai korkea-arvoinen virkamies ministeriössä. Riippumatta siitä, kuka on hänen esimiehensä, on mahdollista, että työyhteisön ja viiteryhmien näkemykset ja arvot voivat vaikuttaa hänen mielipiteidensä muodostumiseen. Kollegoiden ja muiden asiantuntijoiden kanssa käydyt keskustelut voivat antaa uusia näkökulmia ja vaikuttaa mielipiteen muotoutumiseen.