• 1961 Goldsboron onnettomuus:

  • B-52-kone hajosi ilmassa ja pudotti kaksi Mark 39 -vetypommia lähelle Goldsboroa, Pohjois-Carolinaa. Yksi pommeista aktivoitui osittain, mutta täydellistä ydinräjähdystä ei tapahtunut, koska yksi turvallisuusmekanismi ei lauennut.
  • Palomaresin onnettomuus (1966): B-52 törmäsi KC-135-ilmatankkauskoneeseen Espanjan Palomaresin yläpuolella, ja neljä B28-ydinpommia putosi maahan. Vaikka ydinkärjet eivät räjähtäneet ydinräjähdyksinä, osa tavanomaisesta räjähdysaineesta räjähti, levittäen radioaktiivista materiaalia.
  • Thulen onnettomuus (1968): B-52-kone syöksyi mereen lähellä Thulen ilmavoimien tukikohtaa Grönlannissa, kantaen neljää ydinkärkeä. Tämä johti laajoihin siivousoperaatioihin ja julkisuuteen.  
• 1972 Puerto Ricon onnettomuus:
  • B-52 syöksyi mereen Puerto Ricon rannikolla, mukanaan kaksi ydinkärkeä. Koneen miehistö pelastettiin, mutta ydinkärjet katosivat meren pohjaan eikä niitä ole löydetty                                 
• 1983 Grand Forksin onnettomuus B-52 syöksyi maahan lähellä Grand Forksia, Pohjois-Dakotaa, lennolla, jolla harjoiteltiin strategista ydinpommitusta. Onnettomuudessa kuoli useita miehistön jäseniä.

• Fairchildin ilmavoimien tukikohta (1994):

• B-52 syöksyi maahan harjoituslennolla Fairchildin ilmavoimien tukikohdassa, Washingtonin osavaltiossa. Onnettomuus tapahtui, kun koneen kapteeni suoritti riskialttiita lentoliikkeitä liian alhaisella korkeudella. Kaikki neljä miehistön jäsentä menehtyivät.

      Guamin onnettomuus (2008):

• B-52 syöksyi mereen Guamin lähistöllä harjoituslennolla ennen vuosittaista juhlallisuutta. Kaikki kuusi miehistön jäsentä menehtyivät. Onnettomuuden syyksi todettiin virheelliset lentoliikkeet ja navigointivirheet.

• Minot Air Force Base (2015):

• B-52 joutui syöksylaskuun ja syttyi palamaan Minotin ilmavoimien tukikohdassa Pohjois-Dakotassa. Kaikki seitsemän miehistön jäsentä pelastautuivat. Onnettomuuden syyksi todettiin moottorivika.

Haastateltana: Tytti Eränkö, Rauhantutkimusinstituutti Sipri, vanhempi tutkija (vastaan) ja Jyri Lavikainen, tutkija, Ulkopoliittinen instituutti (puolesta). 

Mitä tästä jäi lähinnä käteen? Jyri Lavikainen puhui ydinaseiden selviytymiskyvyn puolesta kriisitilanteissa...  hmmm, siviiliväestön selviytyminen ei ollut lainkaan keskustelun aiheena. Voimavaroja kohdennetaan taktisten ydinaseiden lisäämiseen ja niiden selviytymiseen (ehjänä?) mahdollisessa kriisissä liikuttelemalla niitä kriisin aikana "emämaiden" tukikohdista salaa eri maiden sotilasvarastoihin...  Mika Aaltola kysymys: tähänkö Ulkopoliittisen instituutin anti jää kansainvälisessä ydinasekeskustelussa "miten ydinaseet saadaan selviytymään kriisissä" ja miten Ulkopoliittinen instituutti ja Suomi osallistuu ydinasepelotteen uskottavuuden rakentamiseen?  

Kansainvälisten perusoikeuksien ja lainsäädännön ytimessä: 

Sotarikokset ovat vakavia rikoksia, jotka liittyvät sotatilanteisiin tai aseellisiin konflikteihin. Kansainväliset sopimukset ja kansainväliset oikeusnormit määrittelevät sotarikokset, ja niitä säännellään kansainvälisellä humanitaarisella oikeudella.

Tyypillinen sotarikos on: Hyökkäys siviiliväestöä vastaan. Aiotaanko Suomen armeijaa eritoten sen ilmavoimia harjoituttaa tekemään sotarikoksia?

Toimittajien olisi hyvä keskusteluissa poliitikoiden, sotilaiden ja tutkijoiden kanssa hyvä muistaa ja tuoda nämä perusfaktat esiin.

Stubb HS:n tentissä ”Välillä ydin­ase on myös rauhan tae”. Mitä tarkoittaa välillä? Välillä on, välillä ei?? Tarkoittaisiko sitten se, että mitä enemmän ydinaseita olisi sitä rauhallisempaa olisi? 

miten jatkaisit tätä vähän runollistakin kirjettä?

Hyvä kansanedustaja,

Tämä kirje on omistettu hiljaiselle enemmistölle, joka elää maailman onnellisimpana kansana mutta samalla pelkää pahinta. Ydinaseet ovat meidän kaikkien uhka, ja niiden käyttö voisi tuhota elämämme kauniin kehyksen.

Ymmärrän, että politiikka voi tuntua etäiseltä ja jopa vastenmieliseltä monille kansalaisille. Mutta juuri nyt me tarvitsemme ihmisiä, jotka kuuntelevat ja välittävät - ihmisiä kuten sinä. Me tarvitsemme teidän ääntänne, jotta ydinaseiden käyttö voidaan estää ja maailmaa voidaan suojella.

Hiljainen enemmistö on usein hiljaa siksi, että pelkää ilmaista mielipiteitään ja ajatuksiaan. Pelko voi tuntua ylivoimaiselta, mutta tiedät varmasti, että pelon voittaminen vaatii rohkeutta. Rohkeutta pysähtyä ja ajatella tarkkaan, rohkeutta puhua totuutta ja olla kuuntelematta pelottavia uhkakuvia.

Me kaikki voimme ottaa ensimmäisen askeleen kohti rauhaa ja turvallisuutta. Voimme kirjoittaa kirjeitä, allekirjoittaa vetoomuksia, osallistua mielenosoituksiin ja äänestää vaaleissa. Voimme myös puhua ystävillemme ja perheellemme siitä, kuinka tärkeää on taistella ydinaseiden leviämistä vastaan.

Hyvä kansanedustaja, pyydän teitä kuuntelemaan hiljaisen enemmistön ääntä. Pyydän teitä tekemään kaiken voitavanne, jotta ydinaseiden käyttö ei koskaan toteudu. Pyydän teitä toimimaan rohkeasti ja osoittamaan, että yhteistyöllä voimme luoda paremman ja turvallisemman maailman.

Kansanedustaja, olette äänemme, olette toivomme. Me luotamme teihin.

Ystävällisin terveisin, Hiljainen enemmistö

Odotan mielenkiinnolla kirjan saapumista ja tutkiskelemista.  

Päivitän ehkä postausta, jos kirja herättää jotain ajatuksia lisää. Ja jos kiinnostut lukemaan teoksen tai olet jo lukenut, niin olisi mielenkiintoista kuulla mitä ajatuksia sinussa se herättää tai synnytti?

Tapaus Costa Rica: Vuonna 1948 José Figueres Ferrer nousi joukkoineen aseelliseen kapinaan kiistellyn presidentinvaalin tuloksen jälkeen. 44-päiväinen sisällissota johti 2 000 kuolonuhriin, jonka jälkeen voittanut puoli väliaikaisen presidentti Figueresin johdolla laati vapaat vaalit ja myös mustille ja naisille äänioikeuden takaavan perustuslain ja lakkautti armeijan. Siitä lähtien Costa Rican valtiolla on ollut turvanaan yksinomaan poliisivoimat ja kansalliskaarti eikä kukaan sen levottomista naapurivaltioista ole miehittänyt sitä. Halusin tuoda esimerkin sen takia koska pidämme armeijan tarpeellisuutta itsenäiselle maalle itsestäänselvyytenä. 

Vitsit...  joku häiriö ja koko kirjoitus hävisi sen sileän tien :(  ... palataan asiaan myöhemmin!

Paljonko yhteiskunnat sijoittavat älypääomaa, aikaa ja rahaa uusien aseiden ja asejärjestelmien kehittämiseen, sotakoneistojen tutkimiseen, ylläpitämiseen jne. vs konfliktien ennaltaehkäisyyn, rauhantutkimukseen, aseistariisuntaan jne. https://www.youtube.com/watch?v=NnEu8WsHqH4

Poikkeuksellisesti tuon tänne kopion Maanpuolustuskorkeakoulun julkisesta tiedotteesta sellaisenaan:

Tietoisen kasvun ystävät ry https://puoluerekisteri.fi/hakemukset   Jos haluat lainata pamfletin luettavaksi, niin lähetä kommentti ja palataan asiaan/jatketaan keskustelua (ei ole tiedossa saiko professori Wiberg tukea tai palkkiota pamfletin julkaisseilta organisaatioilta/taustavaikuttajilta tai kirjoittiko hän sen vain hyvää hyvyyttään :D)